Vanha trendi suurennuslasin alla.
Avasin väsyneenä Instagramin kännykästäni ja eteeni ilmestyi Yle Tieteen postaus manifestoinnista. Tuhahdin ärtyneenä. Postauksessa kuvattu manifestointi ei kuulostanut yhtään siltä, mikä mielikuva asiasta minulla oli. Suljin Instagramin, mutta aihe jäi vaivaamaan. Seuraavana päivän olin päättänyt selvittää, mistä oli kyse.
Ilmiö ei ollut minulle uusi. Epäsäännöllisen tasaisin väliajoin kohtasin reelin, postauksen, artikkelin tai YouTube-videon, jossa aihetta ainakin sivuutettiin. Näiden kohtaamisten perusteella olin muodostanut manifestoinnille selityksen. Manifestointi vaikutti ajatuksien ohjaamiselta tiettyyn tavoitteeseen. Tavoite muodostettaisiin mielessä kirkkaaksi ja pohdittaisiin reittejä sen luokse. Kun tavoite ja reitti olisivat mielessä, manifestoija toimisi myös alitajuisesti kohti tavoitettaan, jolloin vaikuttaisi, että vastaan tulisi enemmän mahdollisuuksia ja tavoite olisi helpommin saavutettavissa. Esimerkiksi Arnold Schwarzenegger kertoo tästä prosessista kirjassaan Total Recall kerta toisensa jälkeen. Samanlaisia piirteitä löytyy Paavo Nurmen ajatuksenkulun kuvauksesta Karo Hämäläisen kirjassa Yksin. Kun kävin soittotunneilla saksofonini kanssa, opettaja opasti minua kuvittelemaan itseni lavalla Skinny Williamsin kanssa harjoitellessani erästä vaikeampaa kappaletta.
Haikolan, Heilalan ja Clusiuksen kirjoittamassa Ylen artikkelissa (21.1.2026) ”Manifestointi trendaa maailmalla – asiantuntijat varoittavat, että positiivinen ajattelu voi kääntyä myrkylliseksi” manifestointia kuvataan seuraavalla tavalla;
”Manifestointi perustuu vetovoiman lakiin. Kielteiset ajatukset vetävät puoleensa kielteisyyttä, myönteiset myönteisyyttä. Siksi positiivinen ajattelu on manifestoinnin keskiössä. Käytännössä manifestointi on toivomusten esittämistä korkeammalle voimalle, kuten universumille. Toivomukset voivat olla rahaa, ihmissuhteista tai asuntoja.”
Miltä tämä mielestäsi kuulostaa?
Jos verrataan, minun ja artikkelin näkemys manifestoinnista poikkeaa aika paljon toisistaan. Olen kohdannut tuon Ylen-artikkelissa kuvatun ilmiön muutaman kerran aikaisemminkin. Näistä yksi elää mielessäni niin sanotusti rent free. Yli viisitoista vuotta sitten tapasin vanhan tuttavan, joka kertoi erinäisistä kokemistaan ihmeistä. Hän kertoi istuneensa baaritiskillä ja siinä vähävaraisena istuessaan hän risti kätensä ja kuiskasi hiljaisen rukouksen ilmaisesta Jaffa-limpparista. Rukous toteutui, sillä viiden minuutin kuluttua eräs mies lähestyi tätä parikymppistä neitokaista ja tarjoutui ostamaan tälle juoman. Maailmassa on nälänhätää ja konflikteja, mutta onneksi joku sai Jaffan vastineeksi rukouksiinsa.
Ylen artikkelissa kuvattu manifestointi on käytännössä rukoilua ja passiivista odottelua. Jopa artikkeliin haastateltu tohtori Jukka Häkkinen Helsingin yliopistolta kommentoi, että jos henkilö odottelee passiivisena universumin suomaa menestystä, se ei johda mihinkään. Oma näkemykseni manifestoinnista on paljon aktiivisempi, joten asia vaatii selvityksen. Mitä tarkoittaa manifestointi? Edessä saattaa olla melkoinen kaninkolo.
Send thoughts and prayers.
Määritelmä.
Suomen Wikipedia määrittelee manifestoinnin parapsykologiseksi uskomukseksi, jossa houkutellaan tunteiden ja uskomuksien avulla toivottuja asioita. Se sisältää myös joukon strategioita, joilla on enemmän tai vähemmän tieteellisiä väitteitä. Englannin kielen Wikipedia tarjoaa useamman eri selityksen. Lähimpänä ovat Uuden Ajatuksen (New Thought) kuvaus manifestoinnista, joka on osa ”Vetovoima lakia”.
Ensimmäisen kerran termi ”Vetovoiman laki” pulpahti vuonna 1855 julkaisussa ”The Great Harmonia, vol. IV”. Julkaisussa laissa puhutaan ihmissielusta ja kuoleman jälkeisestä elämästä. Julkaisun jälkeen ajatus on kehittynyt ja ilmestynyt useamman kerran eri julkaisuissa 1900-luvulla. Juuret laille pohjautuu useisiin eri filosofisiin ja uskonnollisiin perinteisiin, kuten esimerkiksi Hinduismiin ja joihinkin tiettyihin Raamatun säkeisiin. Wikipedian mukaan modernisoitu versio tästä on manifestointi ydinajatuksella, missä positiiviset ja negatiiviset ajatukset ovat puhdasta energiaa ja tämä energia houkuttelee lisää saman tyyppistä energiaa. Tämä kuvaus myötäilee melko tarkasti Ylen artikkelin kuvausta manifestoinnista, eikä sillä ole varmaa tieteellistä pohjaa.
2020-luvulla sosiaaliseen mediaan ja varsinkin Tik Tok – alustalle Vetovoiman laki ilmestyi ”Onnekkaan tytön syndroomana” (Lucky girl syndrome), jossa eri mantroilla ja rituaaleilla pystytään houkuttelemaan melkeinpä mitä vain painottaen jatkuvasti mielessään, kuinka onnekas on (ja unohtaen kuinka toksisen positiivinen on).
Toksinen positiivisuus liittyy Tik Tok manifestointiin vahvasti. Toksisessa positiivisuudessa sivuutetaan tai mitätöidään negatiiviset tai vaikeaksi koetut tunteet ja pyritään pitämään yllä pakotettua positiivista olotilaa. Aidolle tunteen ilmaisulle ei jää tilaa, ja siitä tunnetaan syyllisyyttä. Pahimmillaan toksinen positiivisuus etäännyttää ihmissuhteita, uuvuttaa ja lisää stressiä. Vertailuna aidosti onnellinen ja positiivinen ihminen kokee välillä ikäviä tuntemuksia, sekä kokee koko tunneskaalan sitä estämättä.
Tutkimukset.
Oman elämänsä Yodat joutuvat pettymään, sillä tutkimusnäyttöä eri kosmisiin taikavoimiin ja pseudotieteisiin ei löydy. Myös passiiviseen ihmeiden odotteluun ei näyttöä löydy. Silti joihinkin manifestointiin liittyvistä ilmiöistä löytyy tutkimusnäyttöä. Näistä otetaan tarkasteluun itsensä toteuttava profetia, mielikuvien kautta tavoitteiden saavuttaminen ja placebo.
Itsensä toteuttava profetia.
Yksi viitatuimista artikkeleista aiheeseen liittyen oli Lee Jussimin vuonna 1986 julkaistu artikkeli ”Self-Fullfilling Prophecies: A Theoretical and Intergrative Review”. Artikkelissa käsitellään tutkimuksia, joissa on yhdistävänä tekijänä opettajan kohtelu oppilaita kohtaan ennakkoluulojen perusteella. Tutkimukset osoittivat, kuinka opettaja loi ennakkokäsitykset ja -luulot oppilaiden aiemman koulumenestyksen, sosiaalisen luokan, kuulopuheiden ja ulkoisten piirteiden perusteella. Tämän jälkeen hän mukautti huomaamattaan odotuksiaan: hän alkoi odottaa menestystä osalta oppilaista ja matalaa suoriutumista toisilta. Opettajan käytös muuttui ja hän alitajuisesti suosi oppilaita, jotka hän näki ennakko-oletuksissaan ”paremmiksi”. Näin ollen hyvin aiemmin menestyneet, hyvin taloudellisesti pärjäävät, hyvän maineen ja pärstäkertoimen omaavat saivat enemmän huomiota ja parempaa kohtelua kuin heikosti aiemmin menestyneet ja ”huonommiksi” ennakoidut oppilaat. Eriävä kohtelu näkyi oppilaiden koulumenestyksessä, motivaatiossa, itsetunnossa ja näin ollen opettajan odotukset toteutuivat. Korkean odotuksen oppilaat menestyivät, kun taas matalan odotuksen oppilaat alisuoriutuivat. Toisessa tutkimuksessa ”The Accumulation of Stereotype-Based Self-Fulfilling Prophecies” (2018), tutkittiin neljällä eri kokeella useamman henkilön luomien stereotyyppien vaikutusta stereotyypin alaiseen henkilöön ja stereotyyppien kertymää. Neljässä kokeessa tutkittiin ylipainostereotypiaa, sukupuolistereotypiaa, stereotyyppistä käyttäytymistä ja näiden stereotyyppien vaikutusta uusiin ihmisiin. Yhteinen tulos tutkimuksista oli, että useamman henkilön muodostamat stereotypiat kertyvät stereotypian alaiseen henkilöön ja ohjaa stereotypian alaisen henkilön käytöstä vahvemmaksi ennalta odotettua käytöstä.
Ilmiöön liittyy myös vanha tunnettu tutkimus kuvasta, missä on afroamerikkalainen henkilö puvussa ja valkoihoinen duunari partaterän kanssa. Iso määrä kuvaa tarkastelleista valkoihoisista koehenkilöistä olivat jälkihaastattelussa kääntäneet kuvan roolit toisinpäin.
Miten ilmiö liittyy manifestointiin? Ilmiö selittää miksi passiivisesti manifestoidut ihmeet tuntuvat toteutuvan ja miksi ryhmä uskoo manifestointiin tuovan tuloksia. Esimerkiksi henkilön kertoessa manifestoineensa itselleen työpaikan ja universumin järjestäneensä sen samalla, kun hän sivuuttaa sen, että on huomaamattaan muuttanut käytöstään esimerkiksi visualisoimalla haastattelutilanteen, kirjoittamalla enemmän hakemuksia ja toimimalla haastatteluissa itsevarmemmin. Tulos on sama, mutta syy- ja seuraussuhde ei. Toki, jos hän ei tee mitään työhaastattelujen eteen, hän todennäköisesti saa yhtä varmasti työpaikan, kuin ilman manifestointia.
Mielikuvien kautta tavoitteiden saavuttaminen.
Tämän on todennäköisesti helpompi yhdistää alkuperäiseen ajatukseen manifestoinnista kuin aikaisempi ilmiö. Henkilö muodostaa mielikuvia toimintaa ennen, mitä on luvassa, miten toiminta tapahtuu ja miltä sitä tehdessä tuntuu, jotta pääsisi tavoitteisiin. Satunnaistettu tutkimus ”Promoting physical activity with goal-oriented mental imagery: a randomized controlled trial” tutki kahta lähestymistapaa mielikuvien käytössä liikunnan toteutuksessa ja motivoinnissa. Lähestymistavat olivat lähestymiskeskeinen ja prosessikeskeinen lähestymistapa. Yhteensä182 aikuisen muodostamat neljä ryhmää toteutti mielikuvaharjoittelua joka päivä neljän viikon aikana. Kaksi ryhmistä keskittyi lähestymiskeskeiseen ja kaksi prosessikeskeiseen lähestymistapaan. Lähestymiskeskeinen mielikuvaharjoittelu lisäsi tavoitemotivaatiota, toimintasuunnittelua ja fyysistä aktiivisuutta. Tavoitteena tässä oli myönteisten tavoitetilojen (haluan olla energisempi, liikunnallisempi tai vahvempi) ja toivotun itsensä tavoittelua. Prosessimielikuvaharjoittelulla kuvitellaan konkreettisia askelia liikkumisen suhteen, ja se lisäsi toimintasuunnittelua lyhyellä aikavälillä, vaikkakin vaikutus heikkeni melko nopeasti ajan kanssa. Yhdistelemällä näitä kahta saadaan lisättyä motivaation ja liikunnan määrä tehokkaasti.
Tätä voi soveltaa esimerkiksi aikaisempaan työnhakuesimerkkiin. Aloitetaan lähestymiskeskeisellä tavalla, ja kuvitellaan itsensä aloittavan työhakuprosessi seuraavana päivänä, ja keskitytään miltä tuntuu, kun työnhakeminen alkaa, ja varsinkin miltä tuntuu, kun se on ohi. Stressitasot laskevat, ja hakuprosessin voi jättää ainakin hetkeksi pois mielestä. Seuraavana päivän prosessimielikuvassa nähdään itsensä käynnistämässä tietokonetta, avaamassa CV:n, päivittämässä sitä ja etsimässä oikeanlaista työpaikkailmoitusta. Yhdistämällä nämä ja pilkkomalla joka vaiheen helposti saavutettaviksi palasiksi koko prosessi tuntuu helpommalta ja voit kokea ylpeyttä, kun asia on hoidettu alta pois. Metodia voidaan hyödyntää lähes kaikkeen aina työnhakemisesta urheiluun ja stressin laskemisesta kotitöihin. Muistisääntönä: Älä tee vain tulevaisuuden kuvaa, vaan mieti matka sinne. Ja aina positiivisen kautta.
Plasebo.
Plasebo on terapeuttinen mekanismi, jonka psykobiologiset vaikutukset ovat mitattavissa. Plasebon vaikutuksia on tutkittu muun muassa kirjallisuuskatsauksessa ”Justice for placebo: Placebo Effect in Clinical Trials and Everyday Practice”, jossa käytiin läpi 74 tutkimusta plasebon vaikutuksista. Katsaus osoitti plasebon toimivuuden kivunhoidossa, masennuksessa, ahdistuksessa, tulehduksellisissa sairauksissa ja Parkinsonin taudissa, sekä unettomuuden hoidossa. Plasebo toimii, vaikka potilas tiesi saavansa plasebohoitoa, vaikkakin plasebo oli vähemmän tehokas kuin jos potilas ei tiennyt saavansa plasebohoitoa. Plasebon toiminta perustuu kehon omien hoitojärjestelmien käynnistämiseen. Hoito aktivoi mm. dopamiinin, oksitosiinin ja noradrenaliinin tuottoa ja hiljentää kipua käsitteleviä alueita aivoissa.
Manifestointi voi käynnistää plaseboefektin positiivisten odotuksien kautta. Manifestoija saattaa kokea ”varman tunteen”, joka voi aktivoida mekanismin. Plasebon kautta manifestoija saattaa kokea olon kohentumista ja pitää tätä manifestaation todisteena.
Yhteenveto.
Olin väärässä ja Ylen artikkeli oli oikeassa. Manifestaatioon on ympätty elementtejä, joilla on tieteellisesti tutkittu pohja, mutta myös elementtejä, joilla on taustallaan uskonnollisia ja uskomuksellisia ajatuksia. Uskonnoilla ei itsestään ole mitään väärää, jokainen saa uskoa mihin tahansa. Uskonto kuitenkin kannattaa pitää erillään, kun puhutaan tieteellisistä tutkimuksista ja todistettavista faktoista. Plasebo ja mielikuvat ovat hyviä työkaluja. Niillä pystyy todistettavasti vaikuttamaan henkilöön itseensä ja sitä kautta ympäröivään maailmaan. Itsensä toteuttava ennustus kannattaa pitää korvan takana, sillä se muuttaa henkilön käyttäytymistä ja antaa illuusion manifestoinnin ja muun vastaavan toimivuudesta. On hyvä muistaa, ettei mystisiin universumin voimiin tai passiiviseen odotteluun kannata luottaa. Jos jotain haluaa muuttaa tai viedä eteenpäin, se alkaa henkilöstä itsestään ja ensimmäinen askel on ajatus.
Lähteet:
Law of Attraction (New Thought) https://en.wikipedia.org/wiki/Law_of_attraction_(New_Thought)#Manifestation Viitattu 24.1.2026
Manifestointi trendaa maailmalla – asiantuntijat varoittavat, että positiivinen ajattelu voi kääntyä myrkylliseksi saatavilla https://yle.fi/a/74-20197204 Viitattu 23.1.2026
Manifestointi https://fi.wikipedia.org/wiki/Manifestointi Viitattu 24.1.2026
Manifestation (New Thought) https://en.wikipedia.org/wiki/Manifestation_(New_Thought) Viitattu 24.1.2026
Promoting physical activity with goal-oriented mental imagery: a randomized controlled trial
Self-Fullfilling Prophecies: A Theoretical and Intergrative Review
The Accumulation of Stereotype-Based Self-Fulfilling Prophecies
FysioSiili 